Etusivu
Viikon kysymys:

Kummasta tulee Suomen tasavallan presidentti?

Haetaan tuloksia. Odota...

Suvaitsemattoman suvaitsevaista

Näin presidentinvaalien toisen kierroksen lähdettyä käyntiin, puhkesi etenkin nettiyhteisöissä erilaista vauhkoamista suvaitsevaisuudesta ja suvaitsemattomuudesta. Vaikka minullakin on oma ehdokkaani, en halua antaa itsestäni millään tavalla liian puolueellista kuvaa, joten en ala puhumaan vaaleista sen kummemmin, taikka vertailemaan ehdokkaita, vaikka tulenkin käyttämään tässä toista ehdokasta esimerkkinä. Älkää tulkitko tätä vaalipropagandana (muistakaa tehdä päätöksenne itse, äänestäkää omaa suosikkianne rohkeasti!). Joka tapauksessa, otan siis taas tämän vanhan aiheen esille, joka ilman muuta koskee suvaitsevaisuutta.

Pekka Haaviston pääsy toiselle kierrokselle aiheutti selvästi närää ainakin pohjoisemmassa, jossa Haaviston keräämä äänisaalis ei aivan kärjessä ollutkaan. Vaikka pettymyksen oman ehdokkaan pudottua ymmärränkin, on minusta kamala lukea paikallislehden tekstaripalstalta ja muualta järkyttyneitä kommentteja siitä kuinka hirveä vaihtoehto homoehdokas on. Innostuipa joku haukkumaan eteläsuomalaisetkin lyttyyn. Haaviston kannattajat ovatkin saaneet kuulla suhteellisen paljon ivaa "liiallisesta" suvaitsevaisuudesta. Minun on ollut vaikea käsittää tätä. Mikä homoudessa vielä niin pelottaa? Miten se liittyisi presidenttiin? Mitä se kenellekään kuuluu?

Haaviston diplomaattisuus ja rauhallisuus sai minutkin miettimään asioita. Millainen maailma olisi jos kykenisimme suvaitsemaan kaiken? Jokaisella on oikeus olla eri mieltä asioista ja ilmaista mielipiteensä, mutta nykyään harva pystyy ilmaisemaan jyrkkiä mielipiteitä loukkaamatta ja ivaamatta toista jollain tavalla. Jossain vaiheessa juttu riistäytyy lähes varmasti käsistä. On pakko saada lytätä toista osapuolta jos itsellä ei mennytkään aivan nappiin. Olisiko aika oppia laskemaan kymmeneen ja miettimään sataan kertaan mitä kirjoittaa tai sanoo julkisesti, etenkin jos oma mielipide on muuntumassa liian aggressiiviseksi?

Mielestäni kukaan ei voi olla liian suvaitsevainen. En voi yksinkertaisesti nähdä toisen ihmisen hyväksymistä negatiivisena asiana silloin kun tämä henkilö ei teoillaan vahingoita ketään. Ja kulttuurieroille me emme mahda mitään. Nykyään asia on niin paljon pinnalla, että on toki mahdollista suvaitsevaisuuden vastustamisen nousseen pieneksi muoti-ilmiöksi. Näin ollen, meillä on vielä paljon oppimista omien sanomisien hillinnän kanssa. Yhteistyö on voimaa, vaikkemme aina olisikaan samaa mieltä.

Riikka~
...toteaa vielä loppuun, että oli lopputulos mikä tahansa, en tule pettymään 5.2.


Lisätty: 26.01.2012

Haemme Raanulle juttujen kirjoittajia

Lue aiheesta:

Raanu etsii nuoria kirjoittajia


Pääkirjoitukset

Näytä kaikki...